Alkoholihaittojen kasvuun varauduttava

21.5.2016

Alkoholihaittojen kasvuun varauduttava

Peruspalveluministerikauteni suurin mediahässäkkä liittyi alkoholilain kokonaisuudistukseen, jota ei lopulta tehty. Suurin haloo syntyi Iltasanomien harhaanjohtavasta lööpistä, jossa väitettiin minun vievän keppanan Alkoon. Näin en sanonut – kyseisen haastattelun voi arkistoista tarkistaa. Sen sijaan sanoin, että alkoholipolitiikka on aina tasapainottelua kansanterveyden, työllisyysasioiden ja elinkeinoelämän välillä. Niinpä pidin keskeisenä tavoitteena uudistusta, jolla elinkeinoelämän turhaa sääntelyä voitaisiin keventää, mutta alkoholin kokonaiskulutusta pystyttäisiin alentamaan. Kun suorat alkoholihaitat ovat valtakunnassa vuositasolla miljardiluokkaa, ei kansanterveysnäkökulmaa voinut valmistelussa sivuuttaa.

Iltasanomien väärästä otsikosta – jota laajalti siteerattiin – syntyi hulabaloo, jollaista en ole enkä varmaan koskaan tule kokemaan. Samalle ministerikaudelle osuneen lapsilisäleikkauksen aikaansaama palauteryöppy jäi kirkkaasti kakkoseksi. Viinapalautetta tuli tuplaten. Suuri osa palautteesta oli törkyä; nimittelyä ja uhkailua. Totesinkin tuolloin, että Suomessa on ilmeisesti mahdotonta käydä kokonaisvaltaista ja asiallista alkoholipoliittista keskustelua. Tilannetta ei juuri auttanut muutamien alalla toimivien lobbareiden ministerin henkilöön käyvät kommentit, kun ministerillä oli ”väärä” kanta. Enää en anna alkoholiin liittyviä haastatteluja, kun ei ole pakko. Blogiteksti aiheesta on nyt kuitenkin paikallaan.

Alkoholilain uudistus jäi nykyiselle hallitukselle. Helppo ei ole uudistus ollut sillekään. Tällä viikolla hallituksen hanke kuitenkin nytkähti eteenpäin, kun Keskustan eduskuntaryhmä taipui muiden hallituspuolueiden tahtoon vahvojen oluiden, lonkeroiden ja siiderien sekä ns. limuviinojen tuomisesta päivittäistavarakaupan hyllyille. Uskon, että maljoja on nosteltu – erityisesti panimoalalla ja kaupan isojen ketjujen sikariportaassa. Ratkaisu hyödyttää taloudellisesti näitä tahoja, mutta haitat jäävät veronmaksajien kontolle.

Aivan liian vähälle huomiolle on jälleen kerran jäänyt se, mihin vaikutusarviointeihin hallitus ratkaisunsa perustaa. Vielä en ole löytänyt tutkimusta tai kuullut asiantuntijaa, jonka mukaan haitat vähenevät, kun saatavuutta lisätään. Päinvastoin. Niin Maailman terveysjärjestö, Maailman talousfoorumi kuin OECDkin ovat todenneet, että alkoholin kokonaiskulutuksen alentamisen keskeiset välineet ovat saatavuus ja hinta. Viime kaudella tehdyt alkoholiveron maltilliset korotukset ovat kääntäneetkin Suomen kokonaiskulutusta alaspäin. Nyt tehty ratkaisu vie pohjaa tältä hyvältä kehitykseltä. Hallitus päätti norminpurun nimissä toteuttaa elinkeinoelämän toiveita ja kansanterveysnäkökulma unohtui kokonaan.

Mediassa ovat aina saaneet runsaasti tilaa tahot, jotka väittävät suomalaisten alkoholihaittojen olevan vain suurkuluttajien ongelma. Näille tahoille alkoholipolitiikka näyttäytyy vain tavallisten ihmisten turhana holhoamisena. Samojen tahojen on kuitenkin ollut vaikea vastata kysymykseen: Mistä suurkuluttajia sitten tulee? Heitä tulee tavallisista työssäkäyvistä isistä ja äideistä, eläkeikäisistä mummoista ja papoista. Eivät he ole mikään homogeeninen joukko Helsingin ympyrätalon tai Jyväskylän kirkkopuiston kulmilla. Moni lopettaisi, jos voisi tai saisi apua. Aiheen käsittelyä ei helpota suomalainen alkoholinkäyttöä korostava kulttuuri, jossa jääkiekkoturistilta ei unohdeta kysyä, montako olutta otat voiton kunniaksi?

Erityisen outona pidän sitä, että nuorille, jopa lapsille maistuvat limuviinat tulevat päivittäistavarakauppoihin. On vaikea nähdä, miten tämä edistäisi lasten ja nuorten terveyttä. EHYT ry:n tutkimuksen mukaan 18-25- vuotiaiden naisten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen on kasvanut. Limuviinat tulevat todennäköisesti vain pahentamaan tätä kehitystrendiä.

Varmasti monella lukijalla on suuri tarve leimata kirjoitukseni kukkahattutäti-keppana-Huovisen jorinaksi. Siitä vaan. En kuitenkaan ole näiden ajatuksieni kanssa yksin. Huolestuneita kommentteja on jo saatu niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, päihdetyötä tekeviltä ammattilaisilta kuin Lääkäriliitoltakin. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten enemmistö vastusti taannoin kyselyssä tämän kaltaista kehitystä. Harva meistä kansanedustajista nimittäin saa kansalaispostia siitä, että viinaa on liian hankala saada. Palautteet koskevat ihan muita asioita.

Hallituksen olisi syytä teettää kyseenalaisesta ehdotuksestaan tarkka vaikutusarvio. Samalla tulisi arvioida, kuinka paljon suurempiin alkoholihaittoihin meidän pitää tulevina vuosina varautua esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, poliisin ja yleisen turvallisuuden menoissa ja lääkekustannuksissa. Näille rahoille olisi totisesti käyttöä muuallakin.

Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.)

Kirjoita hakulauseke ja paina ENTER