SOSTE-blogi: Savuttomaan Suomeen on vielä matkaa

SOSTE-blogi
13.4.2018

Savuttomaan Suomeen on vielä matkaa

Muistan, kun nuorempana käytiin ravintoloissa tanssimassa tai istumassa iltaa, seuraavana päivänä oli edessä vaatteiden tehokas tuuletus, usein pesu. Suihkussa käydessä pestävistä hiuksista lähti hirveä haju, ja olo oli muutenkin tunkkainen. Tupakan vaikutukset tuntuivat ja näkyivät.

Suomessa on tehty vuosikymmenten ajan tehokasta ja vaikuttavaa tupakan vastaista työtä. Myös tuloksia on saatu aikaan. Kyse on ennen kaikkea ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimustieto on jo aikaa sitten osoittanut vahvoilla näytöillä tupakoinnin merkittävät terveyshaitat. Suomalaisten tupakointi onkin vähentynyt merkittävästi. Myös passiiviseen tupakointiin on saatu vähennyksiä, kun ravintolatupakointi kiellettiin.

Tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat silti edelleen merkittävät. On arvioitu, että tupakointi aiheutti vuonna 2012 noin 4300-4500 kuolemaa, yli 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Välittömien kustannusten arvioitiin olevan yhteensä 290 miljoonaa euroa. Välillisten kustannusten arvioitiin olevan jopa 930 miljoonaa euroa.

Tupakkatuotteiden käytön yleisyys vaihtelee myös sosioekonomisten ryhmien välillä suuresti. Vuonna 2016 matalan koulutusryhmän miehistä 22 prosenttia ja naisista 18 prosenttia tupakoi päivittäin. Korkeammalla koulutustasolla samat lukemat ovat miehet 8 prosenttia ja naiset 6 prosenttia.

Vaikka tupakointi onkin vähentynyt reilusti, työtä silti riittää. Jo olemassa olevan tupakkalain toimeenpanossa ja soveltamisessa on edelleen haasteita. Juuri siksi peruspalveluministeri Rehula asetti viime kesäkuussa tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän, jonka jäsenenä olen saanut toimia. Työryhmän työtä viitoittaa vuonna 2016 hyväksytty tupakkalaki, joka tähtää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmän toimeksiannossa meiltä toivotaan ehdotuksia esimerkiksi siihen, miten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö vähenee edelleen, miten uusien tuotteiden markkinoille pääsyä voidaan estää ja millä tavalla asiaa pitäisi seurata ja arvioida.

Työryhmän työ on vielä kesken, ja teemme työmme perusteellisesti. Itse olen erityisen huolissani nuuskan käytön lisääntymisestä. Nuuskahan sisältää 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin savukkeet ja synnyttää käyttäjälleen nopeasti riippuvuuden. Nuuska on syöpävaarallinen, kasvattaa infarktien ja aivohalvausten vaaraa sekä kohottaa verenpainetta. On myös viitteitä siitä, että nuuskaaminen lisää diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, ennenaikaisen synnytyksen, alhaisen syntymäpainon ja raskausmyrkytyksen riskiä.

Nuuskan myynti on kielletty vaarallisuutensa vuoksi kaikissa EU-maissa. Ruotsilla on asiassa oma poikkeuksensa, mikä tuo nuuskaa myös meidän markkinoillemme. Nuuskakokeilut ovatkin nousseet meillä jo 90-luvun alusta lähtien aina 2000-luvun alkuun 14-18 -vuotiailla pojilla. Sen jälkeen tuli laskua, mutta vuonna 2007 nuuskan kokeilut lähtivät jälleen kasvuun. Myös muut uudet tupakka- ja nikotiinituotteet kiinnostavat nuoria. Siksi työryhmämme työssä olen halunnut erityisesti painottaa nuorten asemaa.

En kaipaa ollenkaan nuoruusvuosien tupakanhajuista ja tunkkaista oloa. Vuonna 2007 toteutettu tupakointikielto ravintoloissa aiheutti aikanaan suuren keskustelun. Itse muutos meni läpi kuitenkin varsin mutkattomasti. Moni tupakoivakin on nykyään sitä mieltä, että sisätiloissa on mukavampaa viettää iltaa ilman tupakansavua. Siksi uskonkin, että suomalaisten suuri enemmistö kannattaa järkeviä keinoja, joilla tupakka- ja nikotiinituotteiden haittoja voidaan edelleen ehkäistä, tupakasta aiheutuvia sairauksia vähentää ja kustannuksia säästää. Savuton ja nikotiiniton Suomi on mahdollinen.

Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.)

Kirjoita hakulauseke ja paina ENTER