Maakuntia rakennetaan liian kovalla kiireellä

Kirjoitus Säynätsalon Sanomissa
12.4.2018

Maakuntia rakennetaan liian kovalla kiireellä

Suomessa on meneillään poikkeuksellinen tilanne. Puolueet etsivät ehdokkaita maakuntavaaleihin, joiden toteutumisesta ei voi olla varma. Hallitus ja maakunnat ovat tehneet lakeihin liittyvää valmistelua ja toimeenpanoa, vaikka asia on keskeneräinen. Asiaan liittyy myös Euroopan neuvoston suositus, jossa edellytetään, että vaaleihin liittyvän lainsäädännön on oltava valmis vähintään vuosi ennen vaalipäivää.

Miksi kiire? Kysymys on tietenkin politiikasta. Hallitus teki virheen, kun se päätti olla jatkamatta soten parlamentaarista valmistelua. Sote- ja maakuntauudistuksessa on kyse Suomen itsenäisyyden ajan suurimmasta yksittäisestä muutoksesta, joka ulottuu useiden vaalikausien yli. Olisi ollut hyvä varmistaa, että kaikilla poliittisilla ryhmillä olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa tähän mittavaan uudistukseen. Nyt näin ei ole.

Hallitus esittää, että Suomeen perustettaisiin 18 maakuntaa. Ne järjestäisivät vuodesta 2020 lähtien kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi maakunnat vastaisivat muun muassa pelastustoimesta, maataloushallinnosta, ympäristöterveydenhuollosta, työvoimapalveluista ja elinkeinojen edistämisestä.

Vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot käyttäisivät maakunnan ylintä päätösvaltaa ja päättäisivät maakunnan taloudesta, toiminnasta ja hallinnosta. Maakuntavaltuusto asettaisi myös maakuntahallituksen, maakunnan muut toimielimet ja valitsisi maakuntajohtajan. Ensimmäinen toimikausi kestäisi toukokuun loppuun 2021. Jatkossa maakuntavaalit olisivat aina samaan aikaan kuntavaalien kanssa, joka neljäs vuosi, huhtikuusta 2021 alkaen.

Kukin maakuntavaltuusto päättäisi jatkossa itse kokonsa. Maakuntalaissa ehdotetaan, että pienimmissä maakunnissa olisi vähintään 59 valtuutettua ja suurimmassa vähintään 99 valtuutettua. Keski-Suomessa valtuutettujen määrä olisi ensimmäisissä vaaleissa 69. Maakuntavaaleissa vaalipiirinä olisi maakunta, eikä kunnille varattaisi tiettyä paikkamäärää, vaan alueella voisi äänestää kaikkia ehdokkaita. Olisi siis mahdollista, että kaikista maakunnan kunnista ole edustusta maakuntavaltuustossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen monista tärkeistä asioista päättäminen ollaan viemässä todennäköisesti maakunnan alaiseen soten liikelaitokseen, jonka hallitukseen poliitikot eivät saa osallistua. Näissä hallituksissa tehdään sote-palveluiden kannalta kaikkein keskeisimmät päätökset, maakuntavaltuuston ja sen mahdollisten lautakuntien päättäessä vain suurista linjoista. Keitä näihin hallituksiin ja liikelaitosten johtoon tulee, onkin todella iso kysymys. Lisäksi eduskunnassa on vino pino kysymyksiä liittyen henkilöstön asemaan, tukipalveluihin, kiinteistöihin ja muihin huolta herättäviin kohtiin.

Vielä on siis epävarmaa, miten lakien eduskunnassa käy. Varmaa on vain, että soten siirto laajemmille harteille olisi voitu tehdä toisinkin. Myös niin, että soten alkuperäiset tavoitteet olisi voitu huomioida paremmin. Näin toimien homma olisi oikeasti pysynyt kansan valitsemien päättäjien käsissä, eikä valunut vahingossa markkinamalliksi. On hyvä huomata, että missään Euroopassa ei ole tehty sellaista sotea, jota Suomessa nyt suunnitellaan. Vaarana on, että tässä ”uudistuksessa” ei korjata sitä mikä on rikki, mutta rikotaan se osa järjestelmää, joka toimii.

Susanna Huovinen
Kansanedustaja (sd.)

Kirjoita hakulauseke ja paina ENTER