Juhlapuhe Glorian itsenäisyyspäivän juhlassa

Monikulttuurikeskus Glorian ja Jyväskylän kansalaisopiston itsenäisyysjuhla

5.12.2017 Jyväskylän kaupunginteatteri
Susanna Huovinen, Glorian hallituksen pj. ja kansanedustaja
JUHLAPUHE

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat,

Haluan toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän Glorian ja Kansalaisopiston yhteiseen Itsenäisyyspäivän juhlaan tänne Jyväskylän kaupunginteatterille. Vietämme jo perinteeksi muodostunutta Glorian Itsenäisyyspäivän juhlaa nyt kymmenettä kertaa. Juhlista on kasvanut merkittävä hetki paitsi muualta Suomeen ja Jyväskylään muuttaneille ihmisille myös meille kantasuomalaisille. Suomen nyt täyttäessä 100 vuotta, on hienoa kokoontua teidän kaikkien kanssa viettämään iltaa juhlavuoden teeman mukaisesti YHDESSÄ.

Huomenna huipentuva Suomen 100-vuotisjuhla on tarjonnut runsaasti erilaisia tilaisuuksia. Näissä tapahtumissa on ollut mahdollisuus pohtia, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja minne olemme matkalla. Suomalainen yhteiskunta on kokenut sadan vuoden aikana hurjan muodonmuutoksen. Olemme tulleet pitkän matkan köyhästä, pohjolan perukalla sijaitsevasta maasta, monella mittarilla mitaten yhdeksi maailman menestyneimmistä maista. Itsekseen tämä ei ole tapahtunut. On vaadittu määrätietoista yhteistyötä, suuria uhrauksia ja varmasti hieman hyvää tuuriakin. Kunnioitamme tällä yhteisellä juhlahetkellä edeltäneitä sukupolvia, jotka ovat maamme puolesta tätä työtä tehneet.

Hyvät juhlavieraat,

Suomesta on tullut viimeisten vuosikymmenten aikana yhä enemmän osa muuta maailmaa. Maailmaa, josta on tullut yhä enemmän meidän kaikkien yhteinen koti. Vaikka kuva Suomesta ja meistä suomalaisista olisikin viime vuosina monipuolistunut tai monikulttuuristunut, olisi virhe olettaa, että Suomi olisi aina ollut yksi kuva, yksi ilme tai yksi mieli ja kieli.

Näin asia ei ole ollut eikä ole. Koko historiamme ajan Suomessa on elänyt monenlaisia ja monenuskoisia ihmisiä. Ovathan esimerkiksi monet meidän suomalaisiksi mieltämistämme brändeistä muualta tänne tulleiden ihmisten luomia. Myös täällä Jyväskylässä on pitkä perinne tunnistaa, että on osattava oppia muilta. Jo 1800-luvulla Jyväskylän seminaarin opiskelijoiden edellytettiin oleskelevan useita kuukausia muissa maissa oppimassa kansainvälisyyttä ja omaksumassa muita kulttuureja.

Niinpä on turha haikailla jonkin sellaisen Suomen perään, jota ei itse asiassa ole koskaan edes ollut olemassa. Pikemminkin pitäisi miettiä, miten voimme vahvistaa asemaamme maailmassa, jossa menestymisen ehtona on kyky tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Monet haasteemme eivät ole ratkaistavissa yhden maan tai edes Pohjoismaiden välisellä yhteistyöllä. Käpertyminen sisäänpäin taas ei ole mahdollista ilman, että sillä olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomen vientiin, kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Hyvät kuulijat,

Suomella on kaikki edellytykset menestyä myös seuraavan sadan vuoden aikana. Olemme koulutettu kansa, jolla on luja tahto tehdä työtä. Kuten aiemmatkin polvet, haluamme olla rakentamassa lapsille parempaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea ja maailmaa.

Tämä tarkoittaa, että kannamme myös vastuuta muista, meitä heikommassa asemassa olevista. Olemme sitoutuneet siihen, että köyhiä maita autetaan kohti kehityksen polkua, olemme sitoutuneet turvaamaan ihmisoikeudet niin Suomessa mutta myös laajemmin Euroopassa. Näitä vastuita emme voi emmekä toivottavasti edes halua väistellä.

Suomi voi hyvin toimia onnistuneen kotoutumisen mallina. Onnistuessamme voisimme saada kotoutumisesta uuden vientituotteen. Erityisesti koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä Suomella on jo kotoutumisosaamista. Varsinkin maahanmuuttajanuorista huolehtiminen on suuri vastuumme. Maahanmuuttajanuoret ovat hyvin motivoituneita, jos he vain saavat mahdollisuuden opiskella tai tehdä työtä. Työ on juurevaa kotoutumista.

Tämä edellyttää sitä, että nostamme selkeästi uuden, ensi keväänä eduskuntaan saapuvan kotoutumislainsäädännön kunnianhimon tasoa. Se tarkoittaisi sitä, että panostaisimme vahvasti eri toimijoiden väliseen koordinaatioon ja yhteistyöhön. Että turvaisimme kotoutumiseen vaadittavan taloudellisen tuen. Ja mikä tärkeintä, että ottaisimme ihmiset kotoutumisen keskiöön; kysyisimme, kuuntelisimme ja kunnioittaisimme. Toivon, että hallitus ottaa tosissaan lakiehdotukseen lausuntokierroksella annetun kriittisenkin palautteen.

Hyvät juhlavieraat,

Me Gloriassa haluamme olla avoin ja vuorovaikutuksellinen kohtaamispaikka ihmisille. Viime vuonna Gloriassa oli 21 000 käyntikertaa, toimintaryhmiä oli lähes 80 ja ihania, ahkeria vapaaehtoisia 350. Teemme laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa, tarjoamme neuvontaa suomen kielen lisäksi yhdeksällä eri kielellä ja toimintaa on kaikenikäiselle. Koemme olevamme merkittävä tekijä ihmisten kotoutumisessa, mutta luomme myös valtavasti mahdollisuuksia kantasuomalaisille tutustua kanssaihmisiin, muualta tänne tulleisiin lähimmäisiimme.

Kuten jo alussa kerroin, myös tämä perinteinen juhla on kiinteä osa toimintaamme. Haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden juhlia Suomen itsenäisyyspäivää. Päivä ja juhla tarjoavat muualta tänne tulleille tilaisuuden kiinnittyä Suomen historiaan. Samalla rakennamme myös tulevaisuutta, johon kuuluu eri kieliä ja kansallisuuksia. Iloitsemme kaikista uusista jyväskyläläisistä, jokaisesta uudesta keskisuomalaisesta. Tänään juhlimme kaikki yhdessä!

Samalla kun toivotan teidät kaikki vielä kerran lämpimästi tervetulleiksi, haluan kiittää kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet tämän juhlan. Erityiskiitoksen haluan osoittaa kaikille juhlassamme tänään esiintyville. On upeaa, että annatte aikaanne ja osaamistanne meidän muiden ihasteltavaksi. Vielä kerran tervetuloa ja juhlavaa huomista Suomen itsenäisyyspäivää!

Kiitos!

Kirjoita hakulauseke ja paina ENTER