| AJATUKSET - KIRJOITUKSET |
| 02.03.2008 :: Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa |
| Kepun oudot pöytätavat energiapolitiikassa |
Ministeri Pekkarinen jatkoi energiakeskustelua ja median paheksuntaa kirjoituksessaan Keskisuomalaisessa (28.2.). On hienoa, että ministeri jaksaa käydä julkisuudessa vuoropuhelua ja perustella näkemyksiään. Pekkarisen kirjoitus antaisikin aihetta moneen, mutta keskityn kummeksumaan hallituksen pelisääntöjä ja hallitusryhmien välisiä pöytätapoja.
Jaan ministeri Pekkarisen ihmetyksen Vihreiden roolista nyt käytävässä keskustelussa. Olen itsekin oudoksunut sitä, että Vihreät voivat muistutella säännöllisesti hallitusohjelman pöytäkirjamerkinnästä, jonka mukaan vesilain muutokset on tehtävä hallituksessa yksimielisesti. Pekkarista merkintä korpeaa, koska Kepun vuosikymmeniä ajaman Vuotoksen toteuttaminen vaatisi juuri vesilain muuttamista. Vihreiltä ei kuitenkaan saa vastausta siihen, miksi toisaalla hallitusohjelmassa luvataan lisätä vesivoiman käyttöä tuntuvasti. Miten Vihreät aikoivat tämän kirjauksen toteuttaa, kun kerran ovat moisen virkkeen hallitusohjelman osana hyväksyneet?
Vihreiden vesivoimasekoilun viimeistelee se, että koskiensuojelulaista, joka on esimerkiksi Kollajan altaan kannalta keskeinen laki, ovat Vihreät ilmeisesti unohtaneet vaatia pöytäkirjamerkinnän kokonaan. Lisäksi koskiensuojelulaki on ympäristöministerin (kesk.), ei oikeusministerin (vihr.) näpin alla.
Olen tyytyväinen, että nykyinen ympäristöministeri Tiilikainen on selkeäsanaisesti ilmoittanut, ettei ministeriössä valmistella koskiensuojelulain avaamista. Uusia altaita ei pidä rakentaa eikä koskia valjastaa. Meidän on nähtävä arvo myös luonnolle, joka peruuttamattomasti altaiden alle jäisi, puhumattakaan uusien koskien valjastamisen vaikutuksista koko pohjoisen Suomen kalatalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Näistä asioista ministeri Pekkarinen ei luonnollisestikaan halua puhua mitään. Hän vain korostaa vaikeaa rooliaan energiapolitiikan esittelijänä. Kuka lupasi, että se helppoa olisikaan?
Keskustan omissa pöytätavoissa hallitusohjelman suhteen ei ole hurraamista. Hiljattain (28.2.) puoluesihteeri Korhonen paheksui, kuinka maa- ja metsätilojen perintöveron poisto ei olekaan varmaa, vaikka hallitusohjelmassa on kuulemma näin sovittu. Hallitusohjelmaa pitää noudattaa, jyrähteli Korhonen. Miksi Kepu ja Korhonen eivät sitten itse noudata ohjelmaa vesilain yksimielisyysvaatimuksen osalta vaan kuukausitolkulla on jo julkisuudessa riidelty Vuotoksesta? Kaikki oikeusasteet ovat Vuotoksen jo kertaalleen hylänneet. Eikö tämäkin kiistelyyn käytetty aika olisi voitu hyödyntää paremmin? Halutaanko käynnistää Vuotos - osa 2., jonka käsittely maksaa kaikille osapuolille maltaita ja jonka kesto voi olla jälleen vuosia?
Hallitus onkin vesivoima-asiassa menettänyt uskottavuutensa jo ajat sitten. Pahinta on, että mahdollisten altaiden vaikutusalueilla asuvat ihmiset on jälleen kerran saatettu epävarmuuden tilaan. Kepun erityisenä pontimena asiassa on pelastaa edes osa Kemijärven Stora Enso- sekoilun kadottamasta kannatuksestaan pohjoisessa. Maan hallitus toimii kuitenkin edesvastuuttomasti, jos se nostaa altaat esille vain koetellakseen oman hallitusohjelmansa reunojen kestävyyttä. Alle vuosi sitten tehdyn ohjelman ei luulisi vanhenevan näin pian käsiin.
Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.)
Jyväskylä
(äitiyslomalla ympäristövaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä)
|
|