| AJATUKSET - KOLUMNIT |
| 18.02.2009 :: Jyväskylän Kaupunkilehti |
| Kätevästi kaksin kortein |
Hallitusyhteistyössä joutuu aina kompromisseihin. Mikään poliittinen puolue kun ei voi sanella muille, miten asiat yhteisessä joukkueessa hoidellaan. Välillä se turhauttaa - tiedän omasta kokemuksestani - toisinaan taas palkitsee, kun jokin tärkeä asia liikahtaa eteenpäin yhteisellä voimalla.
Joskus siis varmaan aiheellisesti ottaa pattiin olla mukana hallituksessa ja huomata, etteivät muut olekaan kaikesta samaa mieltä. Tämä ei kai kuitenkaan saisi tarkoittaa jatkuvaa lipeämistä yhteisistä päätöksistä, kun tulee vaikea paikka?
Seuraan mielenkiinnolla, kuinka pitkään hallituskumppanit katselevat sievästi sivusta vihreiden hallitustaivalta jäniksenä. Hallituksen esitykset - siis samat, joita vihreät ovat hallituspuolueena olleet valmistelemassa ja eduskunnalle antamassa - tuntuvat usein olevan melkoista tervanjuontia monille vihreiden kansanedustajille. Eikä siinä mitään, kyllä asioista saa olla eri mieltä. Yleensä vain katsotaan hallitusneuvotteluissa jo etukäteen, onko ohjelma sellainen, jonka toteutuksessa voidaan olla mukana.
Oliko siis hallitukseen pääsy vihreille tärkeämpää kuin itse tavoitteet? Sähköisen viestinnän tietosuojalaki mennee läpi, samoin ydinvoiman lisärakentaminen, puolustusbudjettia kasvatetaan, kauppojen aukioloja laajennetaan ja kuntien hyvinvointipalvelut joutuvat taloustaantuman maksajiksi. Kaikki asioita, joita vihreät ennen vaaleja vastustivat. Ne viedään nyt läpi vihreiden tosiasiallisella tuella, vaikka kätevästi aina pari kolme kansanedustajaa ilmaantuu julkisuuteen jälkikäteen kritisoimaan ja irtisanoutumaan jo päätetyistä asioista. Asema ja valta siis kelpaavat, mutta vaikeat asiat ja yhteinen päätöksenteko eivät. Vihreiden hallitustaival käy koko ajan vaikeammaksi.
Susanna Huovinen
Kansanedustaja (sd.)
www.susannahuovinen.fi
|
|