| AJATUKSET - KOLUMNIT |
| 20.01.2008 :: Sisä-Suomen Lehti |
| Hyvät käytännöt eri kunnista kiertoon |
Kuntakenttä on suuressa murroksessa. Näin myös meillä Keski-Suomessa. Uusi Äänekoski on jo päässyt liikkeelle, Jämsä-Jämsänkoski aloittelee ja Jyväskylän seudulla tehdään parin seuraavan kuukauden aikana merkittäviä päätöksiä mahdollisen uuden kunnan perustamisesta. Jos joku olisi ennustanut minulle vaikkapa viisi vuotta sitten tilannetta tällaiseksi, en olisi sitä kovin helpolla uskonut.
Nopea tahti kuntakentän muutoksessa on pitkälti talouden sanelemaa. Kuntien kyky huolehtia peruspalveluista on ollut tapetilla jo kauan. Mutta kyse ei ole ollut vain rahasta tai sen niukkuudesta. Kyse on ollut myös toiminnallisista haasteista. Esimerkiksi siitä, miten hyvin kunnat saavat osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä palvelukseensa. Tämä näkökulma on entistä keskeisempi tulevina vuosina. Hyvä, että asiaan herättiin viimeistään nyt.
Muistan, kuinka sairaanhoitopiirin luottamustehtävissä muutamia vuosia sitten olin mukana keskustelussa terveyskeskusten yöpäivystyksen siirrosta Jyväskylään. Kansalaiset olivat aivan syystäkin huolissaan siitä, miten yöllä sairastuva kuntalainen saa apua, kun pitää lähteä kauemmas sitä hakemaan. Ratkaisun toisessa vaakakupissa oli kuitenkin se tärkeä tavoite, että päiväaikana terveyskeskuksissa olisi lääkärityövoimaa hoitamassa paljon suurempaa potilasvirtaa. Yöpäivystykset tuntuivat vievän tältä toiminnalta liikaa tehoa. Ja monesti oli niin, että öiseen aikaan apua hakeva ihminen oli joka tapauksessa lähetettävä Jyväskylään tarkempiin tutkimuksiin.
Parhaillaan käynnissä olevilla Lääkäripäivilläkin yksi keskeinen teema on juuri terveyskeskustyön houkuttelevammaksi tekeminen. Tätä aihettahan on pohdittu jo vuosikausia. Silti edelleen uudet lääkärit tuntuvat uupuvan työhönsä liian nopeasti ja siirtyvät muualle perusterveydenhuollosta. Virta pitäisi saada käännettyä.
Kuntien uudet rakenteet ovat suuri haaste. Muutos on iso ja sitä pitäisi osata hallita turhia pelkoja lietsomatta ja vastakkainasetteluja välttäen. Jokaisessa kunnassa - pienessä ja isommassa - on varmuudella löydetty hyviä toimintatapoja. Näitä ei pidä latistaa vaan ne pitää saada kiertoon.
Uusi kuntarakenne on myös suuri mahdollisuus. Enkä tarkoita nyt vain tehokkaampaa toimintaa tai parempaa kustannustenhallintaa. On toimintoja, joista kaikissa kunnissa ei välttämättä kyetä huolehtimaan riittävällä tarmolla. Yleensä nämä eivät ole suuria asioita vaan pienempiä joukkoja koskettavia kysymyksiä kuten esimerkiksi nuoriso- ja liikuntatoimen järjestäminen tai vaikkapa lastensuojelun tai vammaisten palveluista huolehtiminen. Olen optimisti ja luotan siihen, että kuntarakenteen muutos johtaa myös näissä osaamisen kierrätykseen. Esimerkiksi siihen, että erityisliikuntaa tarvitsevat vammaiset tai vanhukset voivat saada nykyistä monipuolisempia palveluita, kun kunnat voivat yhdistää voimavarojaan uudella tavalla.
Osaavasta henkilöstöstä on pidettävä joka tapauksessa kiinni. Tulemme tarvitsemaan monilla kuntien tehtäväkentillä taitavia tekijöitä myös tulevina vuosina. Niinpä muutostilanteissa henkilöstön mielipiteiden ja ideoiden huomioiminen on tärkeää. Muuten menetämme eläkkeelle jäämisten seurauksena liian paljon hiljaista tietoa.
Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.) |
|