Etusivu
Susanna
Taustaryhmä
Ajankohtaista
Ajatukset
Kirjoitukset
Kolumnit
Puheet
04.05.2010 Avauspuheenvuoro: Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 4.-5.5.2010
01.05.2010 Juhlapuhe: Vappujuhla, Kivijärvi
12.03.2010 Juhlapuhe: JYY vuosijuhla
10.02.2010 Ilmastonmuutoksen torjunta ja kotimaiset biopolttoaineet: Puhtaampien tulisijojen Suomi-seminaari, Helsinki
02.12.2009 Sos.dem. ryhmäpuhe: Hallituksen tiedonanto Kööppenhaminan ilmastokokouksesta
04.11.2009 Ilmasto- ja energia – mitä rakennusvalvonnalta odotetaan: Rakennusvalvontapäivät 4.-6.11.2009, Tampere
17.10.2009 Säynätsalon Sos.dem. Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhla
10.06.2009 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Iitämeriselonteosta; kansanedustaja Susanna Huovinen
28.09.2008 Suolahden Urho 100 vuotta
30.08.2008 Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri
23.08.2008 JTY 120 vuotta Juhlaseminaari
Tiedotteet
Galleria
Palaute
Blogi
Yhteystiedot
AJATUKSET - PUHEET
17.10.2009 :: Säynätsalon Sos.dem. Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhla

Juhlapuhe
Kansanedustaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen Susanna Huovinen

Hyvät toverit, arvoisa juhlaväki,

Jouduin tähän juhlaan kuuluisia sanoja siteeraten - pyytämättä ja yllättäen paikkaamaan tänne kovasti odotettua puolueemme puheenjohtajaa Jutta Urpilaista. Saappaat ovat suuret ja tiedän, että säynätsalolaiset olisivat satavuotisjuhlaansa ansainneet puhujaksi nimenomaan puoluejohtajan. Nyt joudutte tyytymään naapurintyttöön, joka sai tiedon tehtävästä eilen illalla. Olo on kuin eräällä entisellä ministerin erityisavustajalla, joka joutui ministeriä sijaistamaan pienen paikkakunnan suuren tehtaan avajaisiin. Torvisoittokunta oli vastassa, punainen matto ja ministeri vain puuttuivat.

Hyvät toverit,

Nyt sata vuotta täyttävä Säynätsalon sosialidemokraattinen työväenyhdistys on osa maailman laajinta poliittista liikettä, joka on toiminut yhteisten tavoitteiden puolesta yli vuosisadan ympäri maailmaa.
Sata vuotta sitten, kun tämä ja lukuisat muut työväenyhdistykset ympäri maatamme perustettiin, oli maailma ja Suomi hyvin erilainen paikka asua ja elää. Suomihan oli tuolloin vielä osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa ja elettiin sortovuosia. Muutamaa vuotta aiemmin, vuonna 1905 oli ollut kuuluisa yleislakko.

Vuonna 1909 järjestettiin Kotkan puoluekokous ja juhlittiin puolueen perustamisen 10-vuotisjuhlia. Tuo puoluekokous piti tärkeänä taistelua Suomen oikeuksien puolesta ja siellä korostettiin eduskuntatyön merkitystä. Vuonna 1909 syntyi lähes tarkalleen yhtä monta lasta kuin suurten ikäluokkien ensimmäisenä vuonna 1945. Vuonna 1909 julkaistiin myös ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja.

Hyvät toverit ja ystävät,

Vaikkakin maailma ja Suomi ovat sadassa vuodessa muuttuneet suuresti, sosialidemokratia ei ole tehnyt itseään tarpeettomaksi. Työttömyysprosentti oli maassamme elokuussa 8,8 ja työttömiä työnhakijoita oli 270 000. Erityisen rajusti kasvaa nyt nuorisotyöttömyys. Tilanne on näistä luvuista koko ajan vain pahentunut. Elämme syvän talouskriisin keskellä, ja se näkyy ja tuntuu. Tämän kriisin takia koko maassa tarvittaisiin nyt aktiivista ja ennakoivaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa, jolla voitaisiin sekä torjua työttömyyttä että tukea kasvun edellytyksiä. Suomen hallitus on kuitenkin valinnut toisenlaisen linjan.

SDP on puheenjohtajansa Jutta Urpilaisen johdolla todennut hallituksen tehneen kolme keskeistä virhettä talous- ja työllisyyspolitiikassaan:
1) Talouspolitiikkaa ei ole tarkistettu vaikka tilanne on aivan toinen kuin hallitusohjelmaa tehtäessä
2) Hallitus jättää kunnat yksin selviytymään talouden ja palvelujen haasteista
3) Aktiivinen työvoimapolitiikka on jätetty oman onnensa nojaan

SDP:n vaihtoehto on koko ajan ollut selkeä ja johdonmukainen. Työllisyys on yhteiskunnan keskeisin voimavara ja siksi työttömyyttä pitää torjua kaikin keinoin. Työllisyyden parantamiseen on ohjattava lisäresursseja huomattavasti nykyistä enemmän. Toistaiseksi hallitus on pienentänyt aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja, josta kertoo esimerkiksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden avulla työllistettyjen henkilöiden määrän pieneneminen. Täällä Keski-Suomessakin on tänä vuonna yli 400 ihmistä vähemmän työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä kuin vuosi sitten, vaikka työttömyys kasvaa kohisten. Ihmisiä ei saa jättää yksin näiden vaikeuksien keskellä.

Hyvät juhlavieraat,

Me kaikki olemme kuntalaisia ja erilaisten kuntapalvelujen käyttäjiä. Jokainen meistä käyttää kunnallistekniikkaa ja ajelee kuntansa kaduilla. Monet meistä ovat saaneet maksuttoman perusopetuksen kunnan ja valtion kustannuksella. Lähes kaikki meistä käyttävät kunnallisia terveyspalveluja. Jokainen kuluttaa jossain määrin myös kirjaston kirjoja, teatterin penkkiä tai uimahallin altaita. Lisäksi käytämme elämäntilanteesta riippuen päivähoito- ja muita sosiaalipalveluja.

Kunnat ovat vastuussa näiden peruspalveluidemme järjestämisestä. Kuntatalouden ongelmat kostautuvatkin viime kädessä juuri kuntalaisten käyttämien palveluiden heikkenemisenä. SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan kuntien tukemista 500 miljoonalla eurolla. Tällä summalla olisi mahdollisuus vahvistaa kuntien kykyä vastata työttömyyden myötä kasvavaan palvelujen tarpeeseen ja vauhdittaa nyt monin paikoin rahapulan vuoksi jumissa olevia, mutta tarpeellisia rakennushankkeita.

Budjettilinjamme on kestävä eikä vie valtiota vararikkoon, kuten jotkut puheenvuorot ovat antaneet ymmärtää. Me demarit olemme osanneet hoitaa taloutta ja työllisyyttä vahvasti ja tuloksellisesti ennenkin. Olemmepa joutuneet vuosien varrella toistenkin sotkuja siivoamaan. Menolisäysten kattamiseksi olemme muun muassa esittäneet kuntien verotulojen vahvistamista ohjaamalla osa pääomaverotuloista kuntatalouteen ja siirtämällä jäteveron tuotto kunnille.

Hallituksella on kokonaisvastuu koko julkisen sektorin toiminnasta, johon myös kunnat kuuluvat. Tätä vastuuta hallitus ei voi ulkoistaa kuntapäättäjille, vaikka siltä totisesti tuntuu. Viimeksi torstain kyselytunnilla opetusministeri Henna Virkkunen kauhisteli, kuinka kunnat lomauttavat opettajia. Myös muiden ministerien vastauksista syntyi väkisinkin vaikutelma, että hallitus on todella kuin jokin muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, jolla ei ole mitään muuta tehtävää kuin siirtää vastuuta joko entisille hallituksille tai muille tahoille. Tämä hallituskausi on nyt yli puolen välin ja siksi meidän kaikkien on kehotettava hallituspuolueita ja niiden edustajia ottamaan peili käteen.

Hyvät toverit,

Palvelujen vaikeasta tilanteesta saimme ikävän esimerkin, kun julkisuuteen tuli lääninhallitusten selvitys, jonka mukaan vanhustenhuollossa on suuria puutteita maan kaikissa osissa.

SDP teki vanhustenhoidosta vakavan välikysymyksen, joka valitettavasti hautautui pääministeri Vanhasen lautakasan alle. Me halusimme välikysymyksellä nostaa esiin tärkeän ja huolestuttavan asian, emme syyttää ammattilaisia kuten ministeri Risikko ala-arvoisesti vastauksessaan eduskunnan edessä väitti. Halusimme päinvastoin osoittaa tukemme monin paikoin jaksamisensa äärirajoilla työskenteleville hoitotyön ammattilaisille. Hallitus sen sijaan ei kyennyt vastaamaan, miten arvokas vanhuus vuosikymmenet kotimaata rakentaneille sukupolville turvataan. Edes vanhustenhoidon lakia hallitus ei aio tuoda tämän eduskunnan käsittelyyn.

Erot puolueiden välillä näkyvät tässä vanhustenhuollon kysymyksessä konkreettisesti näin: siinä missä SDP:n vaaliohjelmassa vuonna 2007 oli lupaus 20 000 uudesta käsiparista vanhustenhuoltoon, porvaripuolueet totesivat, että tähän ei ole varaa. Sen jälkeen porvarihallitus on keventänyt veroja jo yli kolmella miljardilla eurolla ja ottanut vieläpä velkaa pitääkseen kiinni kannattajille tehdyistä hulppeista verokevennyslupauksista. Näitä velkoja suomalainen yhteiskunta maksaa vielä kauan takaisin. Ja joku vielä väittää, ettei puolueiden välillä ole eroja!

Hyvä juhlaväki,

Sain eilen illalla käyttööni joitakin puheenjohtaja Urpilaiselle kerättyjä materiaaleja. Säynätsalolaisena demarina minua lämmitti kovasti, että siellä todettiin muun muassa seuraavaa: Säynätsalossa on aina vallinnut yhteisöllinen ilmapiiri, Säynätsalossa sijaitsee kaksi merkittävää Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta. Työväenyhdisys omistaa koko Juurikkasaaren, jossa myös työväentalo sijaitsee. Tehtaan aikoinaan perustaneet Parviaiset eivät suostuneet myymään tonttia Säynätsalon puolelta työväentaloa varten, joten toverit päätyivät omalle saarelle.

Vuonna 1982 Koivisto teki ensimmäisen virallisen kuntavierailunsa Säynätsaloon, koska oli saanut koko maassa suhteellisesti eniten ääniä Säynätsalosta. Säynätsalon politiikkaa johdettiin varsin vahvasti Juurikkasaaresta käsin Jyväskylään liittymiseen asti. Vielä 1980-luvun lopulla kunnan 19:sta valtuutetusta kahdeksan oli sosialidemokraatteja. Säynätsalolaisilla on edelleen hyvä edustus Jyväskylän kunnallispolitiikassa. Ja lopuksi: säynätsalolaiset ovat varsin ylpeitä työväentalostaan. Vaikka olenkin jäävi sanomaan: syytä on ollakin!

Tämä talo on aina ollut työväen toiminnan keskus. Täällä on kokoustettu, jumpattu, laulettu, tanssittu ja näytelty. Työväentalo täällä ja muualla on osoitus menneiden sukupolvien uskalluksesta ja sisukkuudesta pistää itsensä likoon aatteensa vuoksi.

Myös meidän nykyisten toverien on syytä muistaa, että SDP on kansanliike, joka tarvitsee kehittyäkseen ja voimistuakseen jokaista jäsentään. Kukaan ei voi jäädä katsomon puolelle. Ensi toukokuun puoluekokouksessa päätetään SDP:n vaihtoehto keväällä 2011 käytäviin eduskuntavaaleihin. Haastan teidät kaikki tekemään puoluekokoukselle aloitteita ja käymään aktiivista keskustelua niin verkossa kuin lehtienkin palstoilla. Suomi tarvitsee jälleen sosialidemokraatteja, jotta laman laskuista voidaan selvitä hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa hukkaamatta.

Puolueen puheenjohtajan estyneenä ollessa, minulla on puoluehallituksen puolesta kunnia onnitella juhlivaa Päijänteen Tahitin eli Säynätsalon työväenyhdistystä 100-vuotisesta taipaleesta. Onnea ja menestystä tulevalle vuosisadalle säynätsalolaisilla sanoilla sadan vuoden takaa: kaikkien työläisten tulee yhteisvoimin taistella taloudellisen elämänsä puolesta!

Kiitos!

Web design: St. Hurmos