| AJATUKSET - PUHEET |
| 23.08.2008 :: JTY 120 vuotta Juhlaseminaari |
Kasvukeskusnäkökulma - yhteistyön merkitys
Kansanedustaja Susanna Huovinen
Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit
Poliittinen kieli on aikojen saatossa kehittänyt avukseen lukuisan joukon erilaista termistöä helpottamaan poliitikkojen keskinäistä keskustelua. Usein me politiikassa mukana olevat, omaksumme tämän slangin hyvin nopeasti. On helpompaa puhua termeillä kuin joka kerran avata niiden merkitys. Tavallisille ihmisille tämä kieli ei kuitenkaan avaudu yhtä helposti ja tämä meidän poliitikkojen tulisi muistaa. Ei ole yhdentekevää, mitä kansalaiset ja kuntalaiset ajattelevat tavastamme puhua.
Erityisen paljon hieman vaikeaselkoisia termejä vilisee aluepoliittisessa keskustelussa. On kaupunkipolitiikkaa, kehitysaluepolitiikkaa, kasvukeskuspolitiikkaa, aluekeskusohjelmaa, ohjelmaperusteista aluekehitystyötä ja niin edelleen. Usein termit ovat rinnakkaisia ja päällekkäisiä. Onpa joku vitsiniekka väittänyt, että jokainen hallitus lanseeraa uuden aluepolitiikan termin, vaikka käytännössä muutosta itse toiminnassa tuskin edes huomaa.
Termien sekamelskasta huolimatta, aihe ei ole vähäpätöinen. Sotien jälkeen köyhä Suomi halusi vaurastua ja samalla pitää koko maan asuttuna. Tarvittiin siis erilaisia keinoja saada yhtälö toimimaan.
Suomen eri alueilla on erilaisia vahvuuksia. Niiden varaan on rakennettu ja rakennetaan edelleen. Tärkein vahvuus on kuitenkin tämänkin seminaarin pääotsikko. Ihminen. Väitän, ettei mikään aluepolitiikan termistö tai keinovalikko riitä, jos ihmiset eivät viihdy eivätkä halua rakentaa omaa henkilökohtaista elämäänsä ja tulevaisuuttaan omassa elinympäristössään. Niinpä mahdollisuuksia menestyksekkääseen aluepolitiikkaan ei ole, jos ihmiset eivät ota osaa kuntansa ja alueensa rakennustyöhön.
Siksi erilaiset kuntien väliset vetovoimatutkimukset eivät ole humpuukia. Tulevaisuuttaan pohtivan kunnan tulee olla niistä kiinnostunut, sillä ihmisten arvostukset kertovat siitä, mihin kunnankin kannattaa satsata. On tietysti totta, että monesti näissä tutkimuksissa kyse on todellisten palvelujen, työllisyystilanteen ja harrastusmahdollisuuksien lisäksi myös mielikuvista. Siitä, millainen kuva Jyväskylästä on syntynyt median ja julkisen keskustelun kautta. Mielikuvia ei siis tule väheksyä vaan niidenkin aktiiviseen rakentamiseen pitää pyrkiä. Hyvä kello kun tunnetusti kuuluu kauas.
Jyväskylä oli viimeisimmässä tutkimuksissa suosituimpien kaupunkien kakkonen. Muuttohalukkuustutkimuksessa Jyväskylä arvioitiin ykköseksi viihtyisänä asuinympäristönä ja hyvänä kasvuympäristönä lapsille. Myös Jyväskylän kunnalliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet arvostettiin tässä tutkimuksessa pronssipaikalle.
Onnistunut kasvukeskuspolitiikka on sitä, että luontaisesti kasvava alue säteilee hyvinvointia myös ympäristöönsä. Siksi kaupunkeja; suuria, keskisuuria ja pieniä ei pidä unohtaa aluepolitiikkaa linjattaessa. Tulevaisuudenkuva on se, että nykyiset kasvukeskukset - jollaiseksi uusi Jyväskylä ilman muuta luetaan - jatkavat kasvuaan. Keskeistä on siis löytää sellaisia yhteistyön muotoja, esimerkiksi täällä Keski-Suomessa, joilla Jyväskylän vahvan veturin asemasta saadaan hyötyä koko maakunnalle. Tähän, hyvät toverit, meillä on kaikki mahdollisuudet ja sosialidemokratialla on asiassa myös suuri vastuu. Olemme kuitenkin maakuntamme merkittävä poliittinen voima.
Kasvukeskuksista puhuttaessa on myös pidettävä mielessä se, että vaikka taloudellisesti mitaten monet kasvukeskukset menestyvät hyvin, voi todellisuus jollakin muulla mittarilla on toinen. Tästä tulevat toverit myöhemmissä puheenvuoroissa tänään varmuudella kertomaan. Niinpä erityisesti meillä demareilla on tärkeä tehtävä huolehtia siitä, että hyvinvointi uudessa Jyväskylässä voisi jakaantua nykyistä tasaisemmin. Monessa suhteessa on nimittäin niin, että meidänkin kasvukeskuksellamme on kahdet kasvot; hyvinvoinnin kasvot ja syrjäytymisen kasvot, joihin kiertyvät monenlaiset ongelmat. Yhteiskunta eikä kunta ole vain varakkaimpia varten.
Toveri puheenjohtaja,
Harva onnistuneeksi suunniteltu ja ajateltu asia voi oikeasti onnistua, jos ihmiset eivät ota tavoitetta ja päämäärää omakseen. Jyväskylän seudulla ei päästy yhteisen kunnan rakentamiseen, koska ihmiset eivät olleet yhteiseen päämäärään valmiita ennen kuin nyt. Kun katselee tekemisen meininkiä, tuntuu siltä, että vaikka välillä jo meinasi epätoivo vallata alaa, olikohan sittenkin järkevää hiukan odotella? Ainakin yhteistyön alku on tuntunut hyvältä, ja hekin, jotka olivat ratkaisusta eri mieltä, ovat nyt mukana yhteisen tulevaisuuden tekemisessä. Näin pitää ollakin.
Meidän tehtävämme poliittisena liikkeenä on osaltamme nyt huolehtia siitä, että yhteistyö on todellista ja että kaikkien ääntä kuullaan ja kuunnellaan. Näin kuntavaalien alla varsinkin oman joukkueemme saumaton yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Kilpakumppanimme ovat oman liikkeemme ulko-, ei sisäpuolella. Toki asioista on meidän omassakin joukossa erilaisia näkemyksiä, se on aivan luonnollista. Mutta keskustelemalla muotoutuu se yhteinen linja, jonka takana kaikki voivat olla.
Demareiden yhteistyökykyä on mitattu valtakunnankin tasolla erilaisissa kokoonpanoissa. Olemme tehneet yhteistyötä lähes kaikkien suomalaisten puolueiden kanssa valtioneuvostotasolla. Olemme yhteistyökykyisiä ja -haluisia. Arvostamme muita poliittisia toimijoita ja toivomme tietysti, että myös kanssamme kisaavat pysyttelevät kannanotoissaan asiallisella linjalla. Valitettavasti tästä on viime aikoina ollut monenlaisia kokemuksia.
Fakta on kuitenkin se, että sosialidemokraatteja tarvitaan menestyvien kasvukeskusten ja menestyvien alueiden rakennustyössä. Meillä on tässä työssä osaamista ja kokemusta ja useita konkreettisia näyttöjä.
Uutta Jyväskylää seurataan koko maassa nyt tarkasti. Meillä on toverit, suuri vastuu tässä uuden rakentamisessa. Osoitetaan siis kuntavaalikampanjassamme, että otamme tämän haasteen ja vastuun vakavasti. Tehdään Jyväskylästä reilu ja ihmisistä huolta pitävä, vieläkin näkyvämpi ja maakuntaansa hyvinvointia paremmin säteilevä kasvukeskus.
Kiitos!
|
|