|
|
| AJANKOHTAISTA |
| 02.12.2009 :: Täysistunto |
| Sos.dem. ryhmäpuhe: Hallituksen tiedonanto Kööppenhaminan ilmastokokouksesta |
Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj. Susanna Huovinen
Arvoisa Puhemies,
Vanhan intiaanien sananlaskun mukaan maailma on vain lainassa lapsiltamme. Oman vastuumme ymmärtäminen onkin keskeistä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Emme voi sälyttää vastuuta pallon pelastamisesta vain tuleville sukupolville. Tiedämmehän jo nyt, että tarvitaan merkittäviä päätöksiä päästöjen vähentämiseksi. Vai mitä aiomme sanoa lapsillemme ja lastenlapsillemme heidän kysyessään, miksette tehneet enemmän?
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonannon lähtökohtaa siitä, että ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Se on tällä hetkellä suurin yksittäinen ihmiskunnan yhteinen haaste, johon kietoutuvat samalla tavoitteet köyhyyden, aliravitsemuksen ja sotien vähentämisestä. Mikäli Ilmastonmuutoksen hidastamisessa ei onnistuta, se voi jatkuessaan pahentaa kaikkia edellä mainittuja ongelmia.
Jo nyt ilmastonmuutoksesta kärsivät pahiten maailman köyhimmät. Jopa satojen miljoonien ihmisten elämän kehitysmaissa arvioidaan vaikeutuvan esimerkiksi niukentuvien vesivarojen vuoksi. Mutta vaikutukset näkyvät meilläkin; tällä viikolla nähty sateinen harmaus yleistyy. On arvioitu, että vuosisadan lopulla pakkaspäiviä on Pohjois-Suomessa noin kolmannes nykyistä vähemmän. Maan eteläosissa pakkaspäivät voivat vähetä jopa puoleen.
Puhemies,
Kuten tiedonannossakin todetaan, mitä kauemmin ilmastonmuutoksen hillintätoimia lykätään, sitä kalliimmaksi urakka muodostuu meille kaikille. Siksi todellisia, sitovia päätöksiä ei voi lykätä enää yhtään pidemmälle.
Tilastot kertovat karua kieltään: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 70 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2004. Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen laajuus on kutistunut noin 15 prosenttia vuodesta 1978. Viimeksi pari viikkoa sitten Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoi, että vuonna 2008 mitatut kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin.
Vaikka lukemat kuulostavat tylyiltä, ei liialliseen synkistelyyn kannata sortua. Ihmiskunnalla on kaikki mahdollisuudet torjua ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset. Jo viimeisen kymmenen vuoden aikana on saatu tiivistettyä kansakuntien välistä yhteistyötä merkittävästi. Esimerkiksi YK:n Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tutkimustieto on muuttanut paljon käsityksiämme ilmaston tilasta.
Arvoisa Puhemies,
Kööpenhaminan kokoukselta odotetaan paljon. Valitettavasti avoimia kysymyksiä tuntuu edelleen olevan runsaasti. Silti tavoitteena pitää olla kattava ja kunnianhimoinen sopimus, jossa määritellään sitovasti päästövähennysten taso niin teollisuus- kuin kehitysmaillekin. On myös välttämätöntä sopia metsäkadon pysäyttämisestä sekä päätettävä, miten kehitysmaita tuetaan tavoitteisiin pääsyssä. Sosialidemokraatit haluavat neuvotteluihin kunnon loppukirin. Julistusten aika on jo ohi – nyt tarvitaan sitova ja oikeudenmukainen sopimus.
Teollisuusmaiden täytyy nyt konkretisoida vuonna 2007 Wienin ilmastokokouksessa todettu vähintään 25 - 40 prosentin päästöjen vähentäminen. Tähän mennessä kuullut maiden esitykset ovat edelleen liian alhaisia. Tavoitetaso on pidettävä korkealla, jotta päästöt todella vähenevät ja jotta myös kehitysmaat saadaan mukaan sopimukseen. Kehitysmaiden ryhmässä erityinen katse kiinnittyy talouksiin, jotka ovat merkittävästi kasvaneet, mutta eivät ole vielä mukana päästöjen hillintätoimissa.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee tiedonannon linjausta, että Euroopan unionin on varauduttava antamaan Kööpenhaminassa riittävän vakuuttava signaali EU:n omasta päästövähennystavoitteesta. Vaikka edellytämme myös muilta mailta vahvaa sitoutumista, ei omakaan kunnianhimo voi loppusuoralla jäädä puolitiehen. EU:n vaatimus globaaleista päästövähennyksistä lento- ja laivaliikenteessä on myös kannatettava.
Arvoisa Puhemies,
Globaali oikeudenmukaisuus ei toteudu tyhjillä lupauksilla. Teollisuusmaat ovat kertaalleen sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyörahoitustaan 0,7%:iin bruttokansantuotteesta. Tähän tavoitteeseen yltää edelleen liian harva maa. Valitettavasti Suomikin jää porvarihallituksen johdolla yhä kauemmaksi tästä tavoitteesta.
On aivan ymmärrettävää, että kehitysmaiden luottamus teollisuusmaiden lupailemaan tukeen ilmastoasioissa ei ole kehitysrahoituksen esimerkin valossa kovin vankka. Juuri siksi, Kööpenhaminassa teollisuusmaiden on sitouduttava auttamaan kehitysmaita ilmastotavoitteisiin pääsyssä selkeällä ja konkreettisella päätöksellä. Rahoituksen tulee olla kehitysyhteistyörahoituksesta erillistä, uutta tukea. Tätä ei pidä teollisuusmaissa nähdä pelkkänä kulueränä vaan uusien verkostojen ja uuden kasvun mahdollisuutena. Rahoituksen on luonnollisesti oltava läpinäkyvää ja tuloksellista. Tästä voidaan huolehtia hallinnollisesti oikeilla ratkaisuilla.
Kehitysmaiden tukemisessa tiedonanto tyytyy kuvailemaan eri maaryhmien kannanottoja ja hallituksen kanta jää varsin epäselväksi. Olisimme kaivanneet vahvempaa sitoutumista kehitysmaiden ilmastotavoitteiden tukemiseen.
Kysymys hiilinieluista ja niiden laskentatavasta on Suomelle tärkeä. Metsät ja niihin sitoutuva hiili on osa ilmastopolitiikkaa ja se on tunnustettava myös kansainvälisessä sopimuksessa. Sosialidemokraatit yhtyvät hallituksen käsitykseen siitä, ettei biologisesta nielusta voi laskennallisesti tehdä päästöä.
Arvoisa Puhemies,
Suomen tulee pyrkiä sopimukseen, joka varmistaa globaalin päästöjen vähenemisen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastopolitiikka ei poissulje kasvua ja hyvinvointia, joka tapahtuu kestävällä tavalla. Me sosialidemokraatit tiedämme, että ilmasto- ja työllisyyshaasteeseen vastaaminen on mahdollista yhdistää oikeiksi valinnoiksi. Tässä asiassa hallituksella olisikin nyt tuhannen taalan paikka mahdollistaa uusien, ympäristöystävällisten työpaikkojen syntyminen. Toistaiseksi toimet tähän suuntaan ovat jääneet hämmästyttävän vähäisiksi.
Hallituksen tiedonanto ei puutu lainkaan siihen, miten ilmastotalkoiden kustannusten jako aiotaan tehdä kotimaassa oikeudenmukaisella tavalla. Tiedonanto arvioi kokonaiskustannusten olevan Suomessa vuonna 2020 joitakin satoja euroja henkilöä kohden vuodessa.
Sosialidemokraatit ovat jo useasti aiemminkin kiinnittäneet huomiota hallituksen haluttomuuteen ottaa kantaa tähän asiaan. Kansalaisten myönteinen suhtautuminen ilmastokriisin ratkaisuun ja sitoutuminen tärkeisiin ilmastotavoitteisiin ei saa kaatua siihen, että kustannusten jakautuminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Ilmastolasku ei saa kaatua suhteellisesti suurempana pienituloisten ihmisten syliin. Tämä olisi mielestämme pitänyt todeta tiedonannossa selkeästi.
Arvoisa Puhemies,
Maailma on vain lainassa lapsiltamme. Jotta oma sukupolveni voisi antaa sen eteenpäin edes siinä kunnossa, jossa sen itse saimme, on päästöjä vähennettävä nopeasti. Siksi Kööpenhaminasta tarvitaan kattava ja kunnianhimoinen sopimus.
|
|
|