26.6.2017 HS Vieraskynä: Kotouttamisessa on tehostamisen varaa

Helsingin Sanomat Pääkirjoitus / Vieraskynä

26.6.2017

Kotouttamisessa on tehostamisen varaa

Euroopan maat voivat oppia paljon toistensa kokeiluista ja kokemuksista.

Eurooppaan on saapunut viime vuosina ennätyksellisen suuri määrä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Syyrian sota sekä Irakin ja Afganistanin epävakaa tilanne ajavat ­ihmisiä hakemaan turvaa. Myös ­ilmastopakolaisuus on kasvussa.

Turvapaikan saaneiden kotoutumistoimia pitäisi tehostaa. Vaikka kotoutumisesta on puhuttu jo pitkään, järjestelmiä ei ole suunniteltu suurille ihmismäärille. Tämä pätee niin Suomeen kuin moneen muuhunkin maahan.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD ja Euroopan neuvosto ovat kaivanneet valtioilta pitkäjänteisiä kotoutumisstrategioita. Oikein hoidettu kotoutuminen auttaa yksittäisiä ihmisiä ja koko yhteiskuntaa.

Monilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on koulutusta ja osaamista, joka tulisi saada käyttöön. Suomessakin on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden kielitaidosta ja kohdemaiden kulttuurien tuntemuksesta on saatu apua vientiponnisteluihin. Monilla turvapaikanhakijoilla on osaamista, josta Suomessa on pulaa.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on laatinut raportin kotoutumisen hyvistä käytännöistä. Tuore raportti kertoo esimerkein, kuinka kotoutuminen saadaan onnistumaan.

Kotoutumiselle on luotava vankka lainsäädännöllinen pohja, ja kotoutumisesta vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden välisen koordinaation pitää toimia. Koordinaatio kompastelee raportin perusteella usein eri maissa, myös Suomessa.

Vaarana on, että tärkeitä asioita jää etenkin kotoutumisprosessin alkuvaiheessa hoitamatta, koska vastuut ovat jääneet epäselviksi. Kunnat ja järjestöt tarvitsevat val­tiolta aiempaa parempaa ohjeistusta.

Portugalissa ihmisten pompottelu luukulta toiselle lopetettiin perustamalla niin sanottuja yhden pysäkin paikkoja, joissa eri viranomaisten toimipisteitä kerätään saman katon alle. Samalla käynnillä voi saada ­vireille monia asioita, tulkkausta on saatavilla yli 60 kielellä, ja kansalaisjärjestöt ovat paikalla samoissa tiloissa. Tällainen toimintatapa säästää viranomaisten resursseja ja nopeuttaa asioiden hoitamista

Samankaltaista mallia voitaisiin kokeilla Suomessakin. Nyt liian moni uupuu monimutkaisiin ja pitkiin prosesseihin muutenkin vieraassa järjestelmässä.

Kotoutumisen alkuvaihe on hoidettava huolella. Uuden maan kielen opiskelu pitäisi aloittaa heti maahan saapumisen jälkeen. Turvapaikanhakijan kielitaidon, koulutuksen ja osaamisen kartoittaminen on tärkeää.

Alkukartoituksessa pitäisi selvittää myös turvapaikanhakijan fyysinen ja psyykkinen terveydentila. Varhainen puuttuminen ehkäisee ongelmia ennalta. Tutustuminen terveydenhuoltojärjestelmään heti maahantulon jälkeen lisää ymmärrystä siitä, miten järjestelmä toimii, ja vahvistaa luottamusta viran­omaisiin.

Koulutus ja työllistyminen ovat kaikkia hyödyttäviä tavoitteita. Erityisen tuen tarpeet olisi hyvä huomioida varsinkin koulutuksessa.

Norjassa on lanseerattu ”toisen mahdollisuuden” antava koulutusmalli, joka tähtää koulutuksen keskeyttäneiden auttamiseen. Yli 80 prosenttia tähän koulutukseen osallistuneista on ollut maahanmuuttajanaisia, joilta koulut ovat jääneet kesken esimerkiksi perhesyistä.

Eurooppalaiset järjestöt ovat kantaneet valtavaa vastuuta pakolais­kriisin eri vaiheissa. On tärkeää varmistaa, ettei järjestöjen syliin kaadu valtiolle tai kunnille kuuluvia asioita. Järjestöjen työ täydentää viranomaisten työtä muttei korvaa sitä. Toisaalta viranomaistenkin tarjoamaan tukeen ja koulutukseen – sekä niiden valvontaan – pitää kiinnittää huomiota.

Terrorismiin taipuvaisiin ääriryhmiin houkutellaan myös tavallisia maahanmuuttajanuoria. Kotoutumisen epäonnistuminen altistaa maahanmuuttajanuoria osattomuudelle ja näköalattomuudelle, ja se voi johtaa radikalisoitumiseen.

Erityishuomiota pitäisikin suunnata nuoriin ja yksin maahan tulleisiin turvapaikanhakijoihin. Heille tulisi suunnitella pitkän aikavälin toimenpiteitä, jotka eivät lopu nuoren tullessa täysi-ikäiseksi.

Perheenyhdistämisen edellytysten kiristäminen ei tue tehokasta kotoutumista. Saksassa on havaittu näiden kiristysten kielteiset vaikutukset, ja lainsäädäntöä aiotaan ­arvioida uudelleen. Sama tarkastelu olisi paikallaan myös Suomessa.

Susanna Huovinen ja Kristiina Kumpula

Huovinen on kansanedustaja (sd) ja Euroopan neuvoston kotoutumis­raportin raportööri. Kumpula on ­Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri.

Kirjoita hakulauseke ja paina ENTER